EU Saavutettavuusdirektiivi

(2016 / 2102 / EU)

EU saavutettavuusdirektiivi (2016/2102/EU) on säädös, jonka tavoitteena on varmistaa, että julkisen sektorin verkkosivustot ja mobiilisovellukset ovat kaikkien kansalaisten käytettävissä, mukaan lukien henkilöt, joilla on erilaisia toimintarajoitteita.

Suomessa direktiivi on toimeenpantu lailla digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019), joka astui voimaan 1.4.2019.

Kesäkuusta 2025 alkaen digipalvelulain saavutettavuusvaatimukset laajenevat koskemaan uusia kuluttajille suunnattuja digitaalisia palveluita, kuten verkkokauppoja, sähkökirjoja, henkilöliikennepalvelujen digitaalisia palveluita, kuluttajapankkipalveluita, audiovisuaalisiin sisältöpalveluihin pääsyn tarjoavia palveluita ja viestintäpalveluita. Digipalvelulainsäädännön päivityksen taustalla on EU:n esteettömyysdirektiivi (2019/882/EU), joka laajentaa saavutettavuus- ja esteettömyysvaatimuksia koskemaan myös yksityisiä toimijoita. Lisätietoa laista löydät myös Finlexin sivustolta.

Kenelle saavutettavuusdirektiivi on suunnattu?

Direktiivi koskee julkisen sektorin elimiä, kuten valtion virastoja, kuntia, yliopistoja ja muita julkisia toimijoita.

Velvoittaako saavutettavuusdirektiivi yksityisiä yrityksiä?

EU:n saavutettavuusdirektiivi itsessään ei velvoita yksityisiä yrityksiä. Direktiivi koskee ensisijaisesti julkisen sektorin verkkosivustoja ja mobiilisovelluksia. Jokainen EU-maa voi kuitenkin kansallisessa lainsäädännössään päättää, laajentaako se saavutettavuusvaatimukset koskemaan myös tiettyjä yksityisen sektorin toimijoita.

Miksi yksityiset yritykset ovat mukana Suomessa?

Alun perin EU:n saavutettavuusdirektiivi (2016/2102/EU) velvoitti vain julkisen sektorin varmistamaan, että verkkosivustot ja mobiilisovellukset ovat saavutettavia kaikille käyttäjille. Suomessa tämä direktiivi toimeenpantiin lailla digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019), joka rajautui alkuvaiheessa koskemaan julkisen sektorin toimijoita.

EU:n esteettömyysdirektiivin (2019/882/EU) voimaantulo kuitenkin toi muutoksia. Direktiivi laajensi esteettömyysvaatimuksia myös yksityisiin yrityksiin, erityisesti niihin, jotka tarjoavat tiettyjä kuluttajapalveluita tai -tuotteita. Esteettömyysdirektiivin myötä muun muassa Suomen digipalvelulakia päivitettiin kattamaan myös tietyt yksityisen sektorin toimijat, kuten verkkokaupat, sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajat, kuluttajapankkipalvelut sekä audiovisuaaliset sisältöpalvelut. Näiden yritysten on nyt varmistettava palvelujensa esteettömyys viimeistään 28.6.2025.

Saavutettavuusdirektiivin keskeiset velvoitteet

EU saavutettavuusdirektiivi (2016/2102/EU) asettaa vähimmäisvaatimukset julkisen sektorin verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudelle. Direktiivin päämääränä on varmistaa, että kaikki käyttäjät, mukaan lukien toimintarajoitteiset henkilöt, voivat käyttää näitä palveluita esteettömästi.

1. WCAG 2.1 A ja AA tason saavutettavuusvaatimukset

Digitaalisten palvelujen tulee täyttää WCAG 2.1 -standardin A- ja AA-tason kriteerit, jotka kattavat:

Havaittavuuden: Sisältöjen, kuten tekstien ja kuvien, tulee olla selkeitä ja käytettävissä erilaisilla apuvälineillä.
Hallittavuuden: Käyttöliittymien tulee olla käytettävissä näppäimistöllä tai muilla vaihtoehtoisilla tavoilla.
Ymmärrettävyyden: Sisältöjen tulee olla loogisia ja helposti ymmärrettäviä.
Toimintavarmuuden: Palvelujen tulee toimia luotettavasti eri laitteilla ja käyttöympäristöissä.

2. Saavutettavuusseloste

Jokaisella julkisen sektorin verkkosivustolla ja mobiilisovelluksella on oltava saavutettavuusseloste, joka sisältää:

Kuvauksen saavutettavuuden tilasta.
Luettelon mahdollisista saavutettavuuspuutteista.
Ohjeet käyttäjille palautteen antamiseen.

3. Palautejärjestelmä

Palveluntarjoajien on tarjottava käyttäjille mahdollisuus ilmoittaa saavutettavuusongelmista.
Palautteeseen tulee vastata kohtuullisessa ajassa, ja palveluntarjoajan on pyrittävä korjaamaan havaitut puutteet.

4. Valvonta ja raportointi

Jäsenvaltioiden tulee nimetä viranomainen valvomaan direktiivin noudattamista.
Valvontaviranomaisen on raportoitava saavutettavuustilanteesta säännöllisesti Euroopan komissiolle.

Lisätietoa saavutettavuusvaatimuksista löydät Euroopan komission viralliselta lainsäädäntösivustolta EUR-Lex: Direktiivi 2016/2102/EU.

Miten direktiivi on pantu täytäntöön jäsenmaissa?

Saavutettavuusdirektiiviä ei sovelleta suoraan, vaan se on implementoitu jokaisessa EU:n jäsenmaassa kansallisella lainsäädännöllä. Tässä prosessissa jäsenvaltiot ovat voineet mukauttaa direktiivin vaatimuksia omiin olosuhteisiinsa.

Direktiivin velvoitteet ovat yhtenäiset kaikille jäsenvaltioille, mutta niiden täytäntöönpano ja mahdolliset lisävaatimukset vaihtelevat maittain. Jäsenvaltiot voivat kansallisessa lainsäädännössä myös laajentaa saavutettavuusvaatimuksia koskemaan yksityisiä toimijoita. Direktiivin keskeinen tavoite on luoda yhdenvertaiset saavutettavuusstandardit kaikkialla EU:ssa, mutta sen käytännön toteutus heijastaa kunkin maan erityispiirteitä ja painotuksia.

Täytäntöönpano Suomessa

Direktiivi on toimeenpantu lailla digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019).
Laki kattaa julkisen sektorin verkkosivustot ja mobiilisovellukset, mutta laajentaa vaatimuksia myös tietyille yksityisen sektorin toimijoille, kuten verkkokaupoille ja pankkipalveluille, erityisesti vuoden 2025 jälkeen.

Lisätietoa Suomen digipalvelulaista löydät myös Valtiovarainministeriön sivulta: Valtionvarainministeriö: Digipalvelulaki

Saavutettavuuslain velvoitteet

EAA 2025:n mukaan yritysten on huolehdittava seuraavista:

Velvoite #1: Saavutettavuus verkossa

Kaikkien verkkosivujen ja mobiilisovellusten tulee noudattaa WCAG (Web Content Accessibility Guidelines) -standardin periaatteita. Tämä tarkoittaa muun muassa:

Navigoitavuutta ilman hiirtä.
Ruudunlukijoiden ja muiden apuvälineiden toimivuutta.
Riittävää kontrastia ja saavutettavaa sisältörakennetta.

Velvoite #2: Tuotesuunnittelu

Digitaalisten ja fyysisten tuotteiden, kuten älypuhelimien, pankkiautomaattien ja lippuautomaattien, tulee olla suunniteltu kaikkien käyttäjien tarpeet huomioiden.

Velvoite #3: Saavutettavuus palveluissa

Kaikki digitaaliset palvelut, kuten verkkopankit, sovellukset ja verkkokaupat, tulee olla käytettävissä kaikille käyttäjille esteettömästi.

Velvoite #4: Rajat ylittävä vaatimustenmukaisuus

Yrityksen tuotteiden ja palveluiden on täytettävä samat saavutettavuusvaatimukset kaikissa EU-maissa, joissa ne ovat saatavilla.

Velvoite #5: Henkilökunnan kouluttaminen

Saavutettavuuden periaatteet ja parhaat käytännöt tulee sisällyttää henkilökunnan osaamiseen, jotta yritys pystyy ylläpitämään saavutettavia ratkaisuja jatkuvasti.

Velvoite #6: Säännölliset auditoinnit

Yrityksen on toteutettava saavutettavuusauditointeja ja raportoitava saavutettavuuden toteutumisesta säännöllisesti.

Velvoite #7: Raportointi ja tarkastelu

Mitä tarkoittaa?

Jos yrityksesi on läsnä digitaalisessa muodossa, verkkosivustosi on oltava WCAG:n (Web Content Accessibility Guidelines) ohjeiden mukainen. Sinun on varmistettava, että digitaalinen storefrontisi on avoin kaikille.

Verkkosivustojen on varmistettava että käyttäjäkokemus, aina visuaalisesta kerroksesta tekniseen rakenteeseen asti, noudattaa saavutettavuuden ohjeistusta. Parhaita saavutettavuuskäytäntöjä tulisi soveltaa näillä alueilla, jotta sivuilla voidaan navigoida ilman hiirtä sekä äänen avulla (voice-over).

Kenelle / miten reagoida?

Ota yhteyttä!

Haluatko tietää, mitä digipalvelulaki tarkoittaa käytännössä? Ota yhteyttä saavutettavuuden asiantuntijoihin ja kysy tarkempia neuvoja – autamme mielellämme!

Ota yhteyttä!

Haluatko tietää, mitä digipalvelulaki tarkoittaa käytännössä? Ota yhteyttä saavutettavuuden asiantuntijoihin ja kysy tarkempia neuvoja – autamme mielellämme!